Näen paljaan surusi

Yet another comment:

Kysyn, onko mitään
minkä vuoksi elää ja hymyillä
onko petoksenkin varjo valhetta

Kysyn myös, minkä tähden
sinä elät ja hymyilet
vaikka hukutettu jo olet

Näen sen, mitä sinä et
sen mustan veren, joka
sanojen suonissa sykkii

Kerron sinulle
uhraamalla sieluni paperille
jotta se tottelisi

Tiedän, miltä sinusta tuntuu
Se viiltää, se tahtoo hukuttaa, tappaa

Vaikka minä periksi annoinkin, niin elä sinä
Näe valkea paperi musteen takana
Näe valo, joka sanoille kaihdinten välistä lankeaa

Pysäkillä

kuljen

sumu ja raitiovaunut seuranani

näen sinut

mustan lasin läpi

seisot siinä, mutta tavoittamattomissa

etkö kuule, kuinka mieleni kirkuu

etkö huomaa, että seison keskellä suojatietä

silmäsi ovat vain varjot

sinulle

olen vain raitiovaunun kolketta

Kirjoittajan tuska

Ne, joita kovasti etsin,

ovat poissa.

Syvällä, syvällä kallion

sisässä

Minulta kadonneet

onnen helmet

Tyhjyys kaikuu

 
Seison

sanojen haudalla

Yössä

Lapsi itkee yössä

     langennut taivaan tieltä

fanpop.com

     siipensä särkyneet

Sylissä valkea vaate

     tahrainen

     kyynelten kyllästämä

"Isä, missä olet

     älä minua hylkää

     minua vaivaista

Isä, oletko se sinä

     kuuletko minua

     näetkö"

Ei kuule hän sanaa

     lämmintä, kutsuvaa

     taivaan mannaa

Katsoo hän kämmeniään

     verestä punaisia

     yön suutelemia

Surun miekka hänet lävistää

     synti maahan virtaa

     pisaroina vuolaina

"Isä, missä olet

     älä minua hylkää

     kuuletko minua"

Taivaankansi avautuu

     taivaan porteilla

     laulavat enkelit

"Tässä, olen lähelläsi

     vierelläsi yhä kuljen

     näetkö?"

Lapsi jättää siipensä särkyneet

     nousee, näkee

     tarttuu käteen Isän

Isä lapsen kotiin kantaa

     lapsi Isää kiittää

     saa siivet puhtaanvalkoiset

Uskoo elämänsä haltuun Jumalan

Kyynel

Joskus näen kuinka musta väri

valuu pitkin seinää

ja täyttää huoneen.

Minä hukuttaudun siihen

huomisesta huolimatta

Silmäni sammuvat 
Minä elän