Näen paljaan surusi

Yet another comment:

Kysyn, onko mitään
minkä vuoksi elää ja hymyillä
onko petoksenkin varjo valhetta

Kysyn myös, minkä tähden
sinä elät ja hymyilet
vaikka hukutettu jo olet

Näen sen, mitä sinä et
sen mustan veren, joka
sanojen suonissa sykkii

Kerron sinulle
uhraamalla sieluni paperille
jotta se tottelisi

Tiedän, miltä sinusta tuntuu
Se viiltää, se tahtoo hukuttaa, tappaa

Vaikka minä periksi annoinkin, niin elä sinä
Näe valkea paperi musteen takana
Näe valo, joka sanoille kaihdinten välistä lankeaa

Sinun runosi on elävä

Kommenttini erääseen runoon:

Näen tekstissäsi värejä, pintoja, muotoja
jotka alati nimeään vaihtavat
Maistan sen, se on hedelmäinen ja raikas
siinä missä minun on kuiva, mehuton

sisällä suuri kivi, joka täytyy sylkeä pois

Runostasi jää
hyvä maku suuhun