Eilen näin pelon katselevan minua pimeästä nurkasta.
Aluksi se vain piilotteli mustana aavistuksena nurkassa
niin etten edes oikeastaan huomannut sen olemassaoloa.
Kun nousin ylös, näin silmäkulmastani pelon värähdyksen
joka kavalsi minulle sen olinpaikan.
Se värähteli kaikkialla - sohvan alla, verhojen kätköissä,
peilissä, selkäni takana ja portaikon varjoissa.
Jollen pysyisi paikallani, se hyökkäisi kimppuuni
takaapäin ja puukottaisi hengiltä mustalla veitsellään.
Seison yhä aloillani, odottaen.
Tunnen mustien hampaiden kiipeävän käsivarttani.
Se nielaisee minut yhtenä suupalana ja jättää jäljelle
vain jäätyneen kuvajaisen
aamu
ahdistus
ajatus
aurinko
bussipysäkki
epätodellinen
epätoivo
hengellinen
hyväuskoisuus
hämärä
ikävä
inho
inspiraatio
itsekritiikki
Jumala
kalastus
kasvaminen
katumus
kesä
kevät
kirjoittaminen
kuolema
kuu
lapsille
lohdutus
lokki
loru
meri
mielipide
odotus
peili
pelko
päivä
rukous
runo
Suomenlinna
suru
syksy
taivas
toivo
totuus
tuokiokuva
tuulenneito
uni
usko
uusi alku
valhe
varjo
vesi
viha
yksinäisyys
yö
äiti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti